Hiljaista...

Helmikuu on kyllä niin lyhyt kuukausi, sehän on melkein hetkessä ohi...ja sen jälkeen alkaa kevät :)

Alku vuodesta minulla oli ihan älytön into ja vauhti kutomisen kanssa ja sitten tuli helmikuu ja se into jotenkin lässähti. Syytän kyllä hieman tuosta innon lopahtamisesta myös tuota epäonnistunutta kirjoneule-kokeilua...
Niin ja olihan meillä tässä kunnon sairasteluviikkokin..ensin neljä päivää Ässän kanssa LKS:n lastenosasto 9:llä hengenahdistuksen vuoksi, kotiin kun päästiin alkaa Oolla yrjötauti (joka iski myös allekirjoittaneeseen).
Mutta se toinen epäonninen sukkapari on valmistunut. Valmistuivat itseasiassa aika nopeasti viime postauksen jälkeen, olisikohan ollut jopa heti seuraavana iltana ;)

Siinä ne ovat. Seiskaveikkaa ovat, tein terän valkoisella (joka olisi tullut niihin muumisukkiin, ajatus on toisesta sukasta on tällä hetkellä täysin haudattu!) ja näin saatiin kumpaankin sukkaan lanka riittämään. Itse asiassa sukista tuli loppujen lopuksi kivemmat näin kaksivärisinä, kuin se ensimmäinen täysin liila versio. Sukat on olleet nyt sen parisin viikkoa käytössäkin jo ja kelpaavat Ässälle oikein hyvin :) Kantapäähän tein sen verran muutoksia, että tein siitä tällä kertaa kerroksen lyhemmän ja se istuukin sitten omistajansa jalkaan paremmin nyt. Hyvät sukat näistä kaikin puolin tuli. (ei vaan voi lakata kehumista...)


Jämälankojen kimppuun kävin taas kerran. Tällä kertaa nappasin korista mysteerilangan. Olen kyseisen kerän saanut anopin varastoista, langan merkistä ei ole mitään hajua (vyöte kun puuttuu).
Sukathan niistäkin sitten piti saada. Varren tein mallilla, jonka olen netistä jostain napannut. Olin vain kirjoittanut ohjeen ylös, itselläni ei ollut minkäänlaista muistikuvaa millaista kuviota olen tekemässä. Tämä ns. mysteeriohje sopi mielestäni tähän mysteerilankaani käytettäväksi.

Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen. Sukat ovat lämpöiset ja mukavat jalassa. Ja värikin ihan hauska. Langan paksuus on suurin piirtein samaa kuin seiskaveikassa, ehkä hieman paksumpaa.... Mielenkiinnolla jää nähtäväksi kuinka nämä kestää kulutusta.


Maaliskuu tuo taas aivan uusia tuulia mukanaan meidän perheen arkeen, ja se saattaa taas vaikuttaa minun kutomiseen. Mutta se jää nähtäväksi, on minulla tälläkin hetkellä yksi työ kesken...


Tiina