Jokia ja neitokaisia

Hupsista heijakkaa! Aika rientää vaan niin sukkelaa mitä pitemmälle kevät etenee.
En ole muistanu tätä blogia ollenkaan, eipä sen puoleen, ei ole sukkaakaan kyllä kovin pukannu.

Tämä muori alotti työt tuossa kohta kuukausi sitten ja siinä sitä ollaan sitten totuteltu aivan täysin erilaiseen rytmiin koko perhe. Vaihdettiin isin kans rooleja nyt vähäksi aikaa, Ässä on kotosalla edelleen ja Oo eskarissa, kotona vaan onkin isi äiskän sijaan. Työpäivän jälkeen ei vaan ole löytyny sitä intoa tarttua kutimiin...

No niin, mutta sitten itse asiaan. Mitäs mie sitten olenkaan saanu aikaseksi tässä välissä. KAKSI paria sukkia!! Siis vain kaksi kuukauden aikana, eli noin 1sukka/viikko. Ideoita olisi enemmänkin, mutta aikaa ei.

Toinen oli sellainen kokeilu uutta tyyliä, uudella langalla. Tulos menettelee, kun sukat jäi itselle.
Toiset sitten oli kokeilua nekin, mutta piti saada lanka loppumaan.

Ohje täältä

Kalajoki sukan ohjeen bongasin netistä joltain keskustelupalstalta. Malli oli niiin ihana, että oli pakko päästä heti testaamaan. Langaksi valitsin Novitan Puro Batikin ihan vain kokeilumielessä. Lanka oli ihan mukava kutoa ja sukista tuli kivan väriset, ehkä ei ihan tarpeeksi napakat, sukat nimittäin tuntuvat leviävän jalkaan (varsinkin jossa alla ei ole toisia sukkia). Mutta tarkoitus olisi kokeilla tätä mallia toisellakin langalla...sitten kun ehtii...

Ohje täältä

Hovineito-sukkienkin ohjeeseen törmäsin nettiä selaillen. Malli on todella upea! Ja koska sukan voi kutoa ihan perus seiska veikasta, oli aivan must! pakko päästä testaamaan. Novitan sininen 7veljestä lanka on pyörinyt tuolla korissa jo kauan, ja tästä väristä on kudottu PALJON! Joulun jäljiltä oli kaksi vailinaista kerää. Lanka riitti justiinsa näihin ja totesin, että nämä on muuten viimeiset (ja samalla omaan jalkaan ensimmäiset) siniset sukat, jotka kudon. Väri vaan kävi ilkeästi silmään ja alku vaikeuksien jälkeen meinasi into loppua kokonaan. Mutta siinä ne on: ihka omat Hovineito-sukkani! Love it!

Seuraavasta kudinprojektista ei ole vielä tietoa, mutta inspistä odotellessa...

Tiina

Hiljaista...

Helmikuu on kyllä niin lyhyt kuukausi, sehän on melkein hetkessä ohi...ja sen jälkeen alkaa kevät :)

Alku vuodesta minulla oli ihan älytön into ja vauhti kutomisen kanssa ja sitten tuli helmikuu ja se into jotenkin lässähti. Syytän kyllä hieman tuosta innon lopahtamisesta myös tuota epäonnistunutta kirjoneule-kokeilua...
Niin ja olihan meillä tässä kunnon sairasteluviikkokin..ensin neljä päivää Ässän kanssa LKS:n lastenosasto 9:llä hengenahdistuksen vuoksi, kotiin kun päästiin alkaa Oolla yrjötauti (joka iski myös allekirjoittaneeseen).
Mutta se toinen epäonninen sukkapari on valmistunut. Valmistuivat itseasiassa aika nopeasti viime postauksen jälkeen, olisikohan ollut jopa heti seuraavana iltana ;)

Siinä ne ovat. Seiskaveikkaa ovat, tein terän valkoisella (joka olisi tullut niihin muumisukkiin, ajatus on toisesta sukasta on tällä hetkellä täysin haudattu!) ja näin saatiin kumpaankin sukkaan lanka riittämään. Itse asiassa sukista tuli loppujen lopuksi kivemmat näin kaksivärisinä, kuin se ensimmäinen täysin liila versio. Sukat on olleet nyt sen parisin viikkoa käytössäkin jo ja kelpaavat Ässälle oikein hyvin :) Kantapäähän tein sen verran muutoksia, että tein siitä tällä kertaa kerroksen lyhemmän ja se istuukin sitten omistajansa jalkaan paremmin nyt. Hyvät sukat näistä kaikin puolin tuli. (ei vaan voi lakata kehumista...)


Jämälankojen kimppuun kävin taas kerran. Tällä kertaa nappasin korista mysteerilangan. Olen kyseisen kerän saanut anopin varastoista, langan merkistä ei ole mitään hajua (vyöte kun puuttuu).
Sukathan niistäkin sitten piti saada. Varren tein mallilla, jonka olen netistä jostain napannut. Olin vain kirjoittanut ohjeen ylös, itselläni ei ollut minkäänlaista muistikuvaa millaista kuviota olen tekemässä. Tämä ns. mysteeriohje sopi mielestäni tähän mysteerilankaani käytettäväksi.

Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen. Sukat ovat lämpöiset ja mukavat jalassa. Ja värikin ihan hauska. Langan paksuus on suurin piirtein samaa kuin seiskaveikassa, ehkä hieman paksumpaa.... Mielenkiinnolla jää nähtäväksi kuinka nämä kestää kulutusta.


Maaliskuu tuo taas aivan uusia tuulia mukanaan meidän perheen arkeen, ja se saattaa taas vaikuttaa minun kutomiseen. Mutta se jää nähtäväksi, on minulla tälläkin hetkellä yksi työ kesken...


Tiina

Kirjoneuletta ja jämälankoja

Viime aikoina on tullut tehtyä todella vähän kirjoneuletta. Varsinkin kun ottaa huomioon, että juuri siitä se neuloosi alkoi seitsemän (?) vuotta sitten. Ne oli ne jussi-sukat. Ensin tein yhdet ja sitten toiset ja sitten kolmannet... Loppujen lopuksi tein niitä vähän kaikille, yhtenä jouluna aika monesta paketista löytyikin nuo kyseiset jussi-sukat.

Tänä (vai joko kuuluu sanoa viime..) jouluna tein tasan yhdet kirjoneule-sukat. Lisäksi taiteilin Ässälle juna/traktori sukat. Jotenkin koko kirjoneule tökkii, mutta sitten kun löytyy kiva malli, niin on pakko päästä kokeilemaan.
Ja niin kävi taas. Ässälle olen tehnyt vasta parit sukat ja tämä malli oli niin hänen näkönen, että oli pakko tarttua puikkoihin. Viimeksi ongelmaksi osoittautui liian tiukka varsi, ja TADAA! sama ongelma tälläkin kertaa. Ihan sama kuinka paljon venyttelin ja varoin kiskomatta lankaa. Plussanahan tuli sitten vielä liian pitkä varsi. Kuvio oli niin iso, että 2v:lle tehtynä siitä tuli polvisukka. Nyt sitten mietin mitä teen. Purkaa ei viitsisi, mutta alanko tekemään pariakaan tuolle...

Siinä se ongelmasukka sitten on. Kuvion malli löytyi facebookista Voihan villasukka!-ryhmästä. Lankana Novitan 7veljestä.


Ja sitten toisiin sukkiin. Kun jätin sitten nuo muumi-sukat odottamaan, niin ajattelin, että kyllähän minun pitää tuolle pojalle silti uudet sukat saada. Kaivelin lankakasaa ja löysin kivan väristä 7veikkaa. Tuon kirjoneule episodin jälkeen aattelin kutoa helpota ja nopeat sukat. Päädyin sitten tekemään samalla mallilla kuin Oolle aiemmin, eli junasukan malli muunneltuna. Eka sukkahan valmistui todelle sukkelaan ja toistakin aloin innolla tekemään. Samalla kuitenkin ajatus siitä, että riittääköhän lanka, tykytti tuolla takaraivossa.

No eihän se riittänyt!
Tuloksena oli yksi valmis sukka ja yksi varsi. Siinä sitten miettimään, että mitäs nyt. Päädyin sitten purkamaan sen ensimmäisenkin sukan varteen saakka. Tällä hetkellä minulla on siis kaksi sukan vartta. Tarkoitus olisi nyt sitten tehdä eri värinen terä sukkiin, eli eikun lankakasaa penkomaan.



Näitten ongelmasukkien jälkeen olisikin tarkoitus tehdä jotain oikeasti helppoa ja nopeaa...


Tiina

Tervehdys

Blogi on ollut poissa käytöstä nyt hyvän tovin. Ei vain ole ollut intoa/aikaa tähän. Ja jossain vaiheessa itseäni alkoi ärsyttää se, että koko blogista puuttui se johdonmukaisuus...

Nyt sitten yritän vähän elvytellä tätäkin takaisin henkiin ja HEI! se linjakin on löytynyt. Keskityn tänne julkaisemaan noita minun kutomisjuttuja (muutakin voi sekaan hukkua, mutta pääosassa on neuloosini).

Tässä juuri laskeskelin, että tälle vuodelle olen ehtinyt tikuttaa/puikottaa jo/vasta (riippuu varmaankin katsonta kannasta) yhdeksän työtä. Sehän ois niinku ainaki yksi per viikko...
Ja tässä ekassa tekstissä nyt voisin vähän esitellä näitä tämän vuoden tuotoksiani...

Oo ja Äs saivat kumpikin uudet pipot, malli vanhasta Novita-lehdestä (syksy 2006)
Lankana pipoissa on Gjestalin Superwash Sportia, lisäksi raitapipossa toisena raitana Hjertegarnin Jette Neon.

Tässä onkin sitten itselleni pipo.
Tämän tyylisen pipon malli oli todella kauan minulla haussa.
Malli Novita-lehdestä (talvi 2014), lanka Novitan Hile.

Nämä sormikkaat ovat molemmat tehty seiska veikasta. Värikkäät Papukaijasta tehdyt jäivät omaan käyttöön ja harmaa-valko raidotetut lähtivät synttärilahjaksi siskolle. Malli näihin löytyi myös Novita-lehdestä (kevät 2006). Lisäksi hieman mallia muutellen, tein tällä samalla ohjeella myös Ukko-kullalle kynsikkäät, 7veljeksestä nekin.

Oo on toivonut jo pitkän aikaa sukkia, joissa olisi keltaista, kuitenkin sukissa kuuluisi olla muutakin väriä. Noh, sopivaa lankaa on etsitty ja etsitty. Ja tässä se sitten on:  Hjertegarnin Strömpegarn Magic.
Malli on muuten perussukka, mutta varteen tein junasukista tutun rypytyksen (joka on kadonnut kovassa käytössä) ja jalkapöydän päälle on jatkettu joustinneuletta.

Tässä on vielä itselleni tehdyt unisukat.
Ensimmäiset ovat Novitan Woolista, mutta nepä eivät sitten miellyttäneetkään silmää.
Tein sitten uudet: joustinneule, kantapää ja kärki on tehty Woolista ja jalkaterän osa Novitan Ipanasta.
Ja nämä on aivan IHANAT jalassa!!








Lisää tulee sitten sitä mukaa kun uusia juttuja valmistuu ja saan aikaa istahtaa tähän koneen ääreen.
Siihen asti moikkamoi!!

Tiina